Feelings of... Perfect

Idolini. Giselle. <3

Musta tuntuu taas vähän pelottavalta nää mun fiilingit. Kaikki on taas "Niiiin ihanaa voi että hihii hehee *naurukohtaus tähän väliin* huijuiii". Sielunsisareni kirjoittaa sellaisesta meiningistä, jota luullakseni itsekin käyn läpi. Tuntemukseni jakautuvat sellaisiin Disneyn Lumottu-leffan Giselle-hattara-aivo-bling-elämä-on-niin-ihanaa-tunteeseen ja toisaalta välillä taas Aaminainen Tiffanylla-päähenkilön Holly Golightlyn kuvailemaan kurjan säikky-tunteeseen. 

Lyhyesti sanottuna olen tällä hetkellä adhd. Hyvä jos pääsen iltaisin edes uneen. 

Koska tiedättekö ne ihanat tunteet, kun esimerkiksi shoppailette kaikkea ihanaa? Se kun avaa uuden Lorealin kasvovoiteen paketista ja pääsee hellimään sillä ihoaan? Kun katsot peiliin ja toteat "My god, kylläpäs kulmat näyttää nyt hyviltä"? 
Kun vedät stay up-sukat ylös ja mietit "Damn, I'm hot"?
Sellanen fiilis mulla on ollut melkein koko ajan lähipäivinä. Se tunne on niin täydellisen harmoninen, kun käy puhtaisiin lakanoihin lukemaan kirjaa ja kynttilät palavat ikkunalaudalla. Kun kulkee ympäri yksiötä SINI-sarjan tehotassu kädessä ja saa kaikki ovenkahvat, ovenkarmit, seinät, KAIKEN puhtaaksi ja kiiltämään. Uudet ilmanraikastimet ja roskattomuus.
Kaikki se JÄRJESTYS ja siisteys. Valokynän aikaan saamat taiat kasvoissa. Huulikiilto.
Aamulla avasin puhtaat hiukset nutturapinneistä ja sain aikaan pinkin afron. Sopi ainakin jo sisältä hattaraiseen pääkoppaani. 

Loput asioista lyhyemmin ja kuvien muodossa...

 Eilen tein siis sen joulusiivouksen. Kävin jopa koluamassa vintin ja löysin vähäiset joulukoristeeni.

 Tällä hetkellä kuuminta hottia minulle on nude-huulimeikki (onneksi sain siihen hommaan jopa kunnon huultenrajauskynän). 

Päätin vetää ennen joulun turvotuksia detox-kuurin. Olen pitänyt nyt kunnon lepoviikon salilta, mutta onneksi on pari viikkoa aikaa ottaa vahinko takaisin ennen ties mitä karjalanpaisteja ja viinilaseja... Ajattelin myös syödä loppuun nutrilett-suklaapirtelöt, mutta muistan nyt, miksi paketti jäi kesällä syömättä. It tastes like vomit, my god. En suosittele.

 Mentiin tänään Jaden kanssa shoppailemaan ja istuskelee mäkkäriin ja kiertelee ja sekoilee. Jade tuntee mut jo niin hyvin, että huomaa kyllä milloin olen entistä enemmän vilkkaampaa seuraa. Luultavasti se ei ärsytä, kyllähän multa hyvää settiä tulee. "Mun käsillä on ahtaanpaikankammo" yms. Eih, mut uuvuttavaa kyllä, varsinkin itselleni Jossain vaiheessa alkoi jopa huimaamaan ja luulin saaneeni sydänkohtauksen.

Selvisi myös, ettei Jade ollut koskaan ennen käynyt takapuolessa.

 xoxo, Thhia