Voi ei graaah mun blogista on tulossa joku vammanen shoppailublogi. Don't like it. Mut ehkä mun pitäisi selittää miksi olen ollut nykyisin hieman apea ja turhautunut. No, yksi syy siihen on esimerkiksi se, miten on alkanut kyllästyttää tää sairasloma. Tuntuu että ainoat aktiviteetit on se shoppailu ja materialismi-onni sekä jatkuva kuntosalilla asuminen. Älkää käsittäkö väärin, RAKASTAN salilla asumista sekä shoppailun iloa. : D Mutta eikö sen pitäisi olla sellaista tosi spesiaalia "omaa aikaa" joka irtaannuttaa arjen rutiineista? Omaa aikaa on ollut nyt PUOLI VUOTTA eli ihan riittävästi.
Vai onko?
Tiedän ihmisiä jotka ovat olleet sairaslomalla pidempäänkin, ja joitakin, joita odottaa jopa 3 vuoden kuntoutus, mutta nämä asiathan ovat täysin yksilöllisiä. Olen enemmän kuin kiitollinen tästä ajasta, jolloin olen saanut asioitani kuntoon ja jopa kasattua itseni. Nyt haluaisin sosiaalista elämää, rutiineja, tien kohti tulevaisuutta. Haluan näyttää kynteni!!! Ja okei, myönnetään; viimeksi kuin näytin kynteni kaikki sujui hyvin siihen asti, kunnes meinasi käydä peruuttamattoman hullusti. : D
Luulen myös, että itsetuntoni on paremmassa kunnossa.
Luulen myös, että olisin hyvin paljon onnellisempi, jos saisin syyn puhua uusille ihmisille päivittäin. Ja käyttää korkokenkiä.
Silti tietenkin pelottaa, mitä tapahtuu ensi kuussa... Mutta aion ottaa siitä selvää. Ikävöin sitä kaukaista tunnetta, joka sanoo "Olen elossa". | ||
| And it happened again. Ehkä saan jonkinlaista tyydytystä siitä kaaoksesta, jonka pystyn luomaan vain viikossa. Ja vain siksi, että sen järjestäminen on liian tyydyttävää. |
 |
| Jostain kumman syystä päätin eilen läntätä kaikki jäljelle jääneet deco-den-tarrat inhoamaani puhelimeen... |
