Elämä koettelee jälleen rakkausrintamalla, ja pahalta näyttää.
Kävipä tässä nyt sitten miten hyvänsä, luulen, että olen olosuhteisin nähden ihan ok.
Elämä on selkeästi minua kasvattanut ja olen jopa oppinut arvostamaan omaa minääni.
Pahalta tuntuu, tietenkin. Sehän on vain merkki aidoista tunteista.
Totuus on kuitenkin, ettei tunteet yksin riitä.
Eivät silloin, kun edessä on esteitä, joita ei yksin pysty murtamaan. Se vaatii puhaltamista yhteen hiileen.
Polkuja on monia, välillä niiden väliin tulee risteys.
Jokainen ansaitsee parempaa, kuin jäädä onnettomiksi sen pelossa, että kaikki menee rikki.
Täytyy mennä rikki, että voi kehittyä vahvaksi.
Shoppailin eilen ja menin jadelle.
....Tekstiä ei irtoa...
 |
| Uudet korvikset |
 |
| Sifonkipaitis ja kaulakoru. Toi paita on selästä avoin.. Ihana! |
 |
| Chester masun päällä... Aaawww. |
 |
| Jade teki mulle taulun lahjaksi. :')) |
 |
| En pärjäis ilman sua. <3 |
xoxo, Thhia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti