When Will My Life Begin

Oon ihan hulluna tohon uuteenluomiväripalettiin. Aika hauskaa kokeilla muitakin värejä ku aina samat harmaa-valkoinen-musta-ruskea-beige. Muutama päivä sitten pistin vihreän eri sävyjä ja mun silmät sanoivat suorastaan "BOING".

 Tähän väliin tosta blogihaasteesta, jonka Päivä 2 - Eka rakkaus on tuottanut päänvaivaa. Olen miettinyt tässä pari päivää että mitä sanottavaa minulla niistä on, ja sori nyt vaan: ei mitään.
^___^ Turhaa niitä tänne vatvomaan. Right? Eli skippaan sen, katotaan sitten sitä seuraavaa.

<3

Laitoin kotia. Taas. : D

Mä en tiedä, huomaavatko läheiseni tai ystäväni minussa eroa, jos katsotaan about 6-7 kuukautta taaksepäin, mutta ainakin tuntuu siltä, että voin hyvin.

Oli kausi, jolloin en jaksanut kuunnella edes musiikkia. Istuin vain bussissa tyhjä ilme kasvoilla... Silloin kotona ollessani makasin lattialla (tai vaatehuoneessa, koska kesä oli hyvin kuuma) enkä jaksanut edes ajatella. Ainoa, mitä oli pakko jaksaa tehdä, oli töitä.
Saatoin lähteä ulos (=töihin) aina samoissa verkkareissa, joissa olin jopa nukkunut. Tukkaa en laittanut koskaan, naama piiloutui aurinkolasien taakse.
Nukuin keskellä päivää.
Päällimmäiset tunteet olivat ahdistus ja huoli.
Sain raivonpuuskia. Hajoitin asioita.
En kyennyt pitämään hauskaa, varsinkaan alkoholin alaisena. Ne päätyivät aina draamaan sekä pään ja kehon yhteiseen hajoiluun.

Nykyään minusta tuntuu, että asiat ovat toisin.
Viihdyn itseni kanssa.

Viimeisimmät päivät ovat olleet ihan jees. Minulla on vain tosi paljon tehtävää nyt.

Työkkärin hakuoppaita ja kurssiesitteitä.

Täytyy tehdä CV, hakea kouluihin, etsiä työpaikkaa tai työharjoittelupaikkaa, suorittaa hygieniapassi ja katsoa kursseja, jos työtä ei löydy... Tottakai pitkän tauon jälkeen tuntuu hämmentävältä ryhtyä toimiin, mutta I don't mind. :) Se on vain omaksi parhaakseni.

xoxo, Thhia

Päivä 1 - Esittele itsesi

Tämä on hankala. Olen 20-vuotias höppänä, haaveilija, hassuttelija-neito, joka asuu Tampereella kauniissa yksiö-asunnossa. Olen taskukokoinen tehopakkaus, n. 157 cm pitkä.

Olen tunnettu siitä, että minulle aina sattuu ja tapahtuu. 

Intohimoni ovat kaikki kauneuteen ja terveyteen liittyvät asiat, urheilu, musiikki ja elokuvat (makuni on ihan tajuttoman laaja joten en edes lähde luettelemaan) yms yms. 

Tykkään bilettää ja tehdä kaikkea hauskaa. Tarvitsen jännitystä elämään. Olen pohjimmiltani spontaani luonne, mutta pääsen harvoin toteuttamaan mitään. 

Rakastan ystäviäni ja perhettäni ja innostun helposti kaikesta uudesta.

Olen eläinrakas (lempieläimeni on laama ja eksoottiset, suuret hirviökalat) ja rakastan meksikolaista ruokaa.

Ystäväni ja lähimmäiset kuvailisivat minua luultavasti "söpönä", ihanana, rohkeana ja vahvana ihmisenä, joka on samalla ihan fiksu ja hyvä ystävä. Osaan olla myös vaikea omalla tavallani, ailahteleva, impulsiivinen ja paha suustani. Sammakoita lentää aina välillä. Olen tunnemyrskyinen eläin. 

Moni pitää huumorintajustani, jos sitä vain oppii tajuamaan. Se on hyvin tilannekomiikka-painotteista, kavereita kohtaan kiusoittelevaa ja sarkastista (kuitenkin viatonta), itseironista, ja kirjavaa tarinointia, ilmeitä ja elehdintää. Se olen minä. 

Puheääneni on kantava ja usein epävireinen. :D Ja saan hämmentyneitä sanat sekaisin -änkytyskohtauksia ja päästelen tyhmiä hörähdyksiä. 

Olen ristiriitainen ja romanttinen.Ja esteetikko.

Jos jotain olen, niin aivan 100 % varmasti kameleontti. 

Se on ehkä yksi kiehtovimmista puolistani. 

Esimerkkinä tästä tein pienen kollaasin hiustyyleistäni vuoden aikana. Vasemmassa ylänurkassa ovat hiukset, jotka minulla olivat tasan vuosi sitten ja oikeassa alanurkassa nykyiset. Siihen väliin mahtui aika paljon, luultavasti ei edes kaikki. 

 Sanoisin, että Thhia on vielä nuori, itseään ja omaa tietään etsivä nuori nainen, joka opettelee elämän läksyjä tehdessään virheitä matkallaan.

Olen ihan ok. :D Tutustumisen arvoinen tapaus.

Ainiin: poltan ja kiroilen liikaa. :C Enkä osaa laittaa ruokaa.
Saatan purra ja kuolata.

THHIA

Niks naks, Tiitski kauniimmaks~

HOLAAAAAAAArrgh

Sairasloma loppunut. Kohta täytyy rientää työkkäriin! Olen ihan hyvillä mielin aloittamassa taas uudestaan ja haluan katsoa miten tästä eteenpäin. Hyvä fiilis, yay.

Eilen tosiaan aikaisin aamusta menin Jenskin koulun salonkiin antamaan vähän haastetta tulevalle mestarikampaajalleni. Tiesin toki, että toiveeni uudesta tukasta olisi hieman kinkkinen, mutta ei mahdoton. 6 tuntia siinä meni istuessa, ja tukkaa lähti enemmän kuin oli suunniteltu. Koska halusin.
"Ota nyt vielä sentti... Tostakin saa vähän napsasta"
Tuli taas ihanan kevyt olo kun pääsi paksusta, roikkuvasta tukasta.
Väristäkin tuli tosi sulonen, Jenni kuvaili sitä "hunajapupuksi". :')

Imma overcool lesbian J-rockstar : D

Honeybunny

Ihanan radikaali, pirteä ja leikkaus on aivan upea. Kiitos Jenni!!! <3
Nyt sitten antaakin tukan olla näin, saa vähän levähtää ja toipua. :)

I hope u like it, because I do!  Iso plussa myös siitä, että luonnostaan vihreät silmäni korostuvat kivasti.

Lupasin myös eilen pistää materiaalia äidin sponssaamasta Tallinna-löydöstä... Uskokaa tai älkää... Mukaan lähti:

KORKKARIT. : DDD
Ehkä jotkut tosi tyylikkäät. AAAAAAA <3 Kiitos äitiiiiiii!!

Täytyy mennä, mutta palailen taas -ensi kerralla tartun blogihaasteen pariin.

Kisses, Thhia!

HAASTE

Eli siis löysin tälläisen serkkuni blogista, ja kiinnostaisi kyllä tehdä, etteivät kaikki postaukseni jauhaisi aina samaa... Tuntuu kyllä, että jotkut näistä saattaa aiheuttaa PIEEENTÄ päänvaivaa. :D Ja luultavasti teen näitä muiden postausten välissä enkä päiväntarkasti, mutta järjestyksessä pyrin tekemään. 

Päivä 1 - Esittele itsesi 
Päivä 2 – Eka rakkaus
Päivä 3 – Minun vanhempani
Päivä 4 – Tätä olen syönyt tänään  
Päivä 5 – Mitä on rakkaus?
Päivä 6 – Minun päiväni
Päivä 7 – Paras ystäväni
Päivä 8 – Se hetki
Päivä 9 – Uskoni
Päivä 10 – Päivän asu
Päivä 11 – Sisarukseni
Päivä 12 – Käsilaukussani
Päivä 13 – Tällä viikolla
Päivä 14 – Eläinystäväni  
Päivä 15 – Unelmani
Päivä 16 – Ensimmäinen suudelmani
Päivä 17 – Mieleisin muistoni
Päivä 18 – Mieleisin syntymäpäiväni
Päivä 19 – Kaduttaa
Päivä 20 – Tässä kuussa
Päivä 21 – Toinen hetki
Päivä 22 – Tämä järkyttää minua
Päivä 23 – Tämä saa minut voimaan paremmin
Päivä 24 – Tämä saa minut itkemään
Päivä 25 – Ensimmäinen
Päivä 26 – Pelkään
Päivä 27 – Suosikkipaikkani
Päivä 28 – Ikävöin
Päivä 29 – Tähän pyrin
Päivä 30 – Soittolistallani
Päivä 31 – Viimeinen hetki


Kaikki mukaan siis? Toivottavasti herätti kiinnostusta!


Thhia

Studio 55-cruise etc.

Morjesta, olen elossa. : D

Niille jotka ovat kaipailleet kuulumisia tänne, pahoitteluni! Olin melkein viikon Lahdessa ennen Tallinnaan lähtöä. Onnistuin saamaan pikkusiskoltani pienen pöpön tms. ja superallergiakin vaivasi, olin siis kuollut ja nyhjäilin lähinnä äitin luona. Aina silloin tällöin ajattelin että voisi postailla jotain lyhyesti, mutta aikani kului myös lapsenlikkana. Ei hirveesti huvittanut istua koneella, kun Kerttu (3 v) pyysi koko ajan piirrettyjä youtubesta tai tuli muuten vain keskeyttämään. "Katso, tässä on kakkaa" ja muuta ihanaa. :'D

Vietettiin Kertun synttäreitä etukäteen ~~

Meidän perhoskoira, Eemeli, piti käyttää pahan ihottuman takia eläinlääkärissä. :C Ehdittiin pelätä jo pahojakin vaihtoehtoja, mutta syyksi selvisi kapi.. Eli siis loistauti, jota kaupungissa asuvat ketut ja jänikset levittää. Onneksi ei siis vakavampaa, mutta kyllä se koira niin reppana oli.

Eemeliressu... Sitä kuumotti se ihottuma niin pahasti, että se melkein koko ajan lenkillä heittäytyi lumeen selälleen (ei siinä, tekee sitä huvikseenkin).

Anyways.

Pikkulapsen tavoin laskin päiviä Tallinnaan lähtöön. Olin varannut taas tavaroita joka lähtöön isoon matkalaukkuun, kenkiä taisi olla jopa 4:t mukana. :D Valinnan vaikeus.

Satamassa selvisi, että meidän risteily oli nimeltään Studio 55, mikä oli äitin mielestä kovin hauskaa. :D Eli ohjelmalehtiseen oli merkattu karaokea, bingoa ja päivätansseja yms. 

Osattiin ottaa kuitenkin kaikki irti. Oli aika mielettömät bileet. Niin mielettömät, että meinasi jäädä maissa käyminen väliin kun venähti illanvietto. Tai kuten äiti sanoi: "lärvähti".
Tottakai MINUN reissuni eivät koskaan etene täysin suunnitelmien mukaan ja aina minulle täytyy tapahtua jotain. Toisaalta -antavathan ne hieman väriä ja jopa huumoria.

En oikein ymmärrä nykypäivän naisia (vai onko ne aina olleet tälläisiä?). Jo 15-vuotiaat huorittelevat ja mätkivät toisiaan, mutta satuinpa minäkin joutumaan väkivallan uhriksi: naispuolisen AIKUISEN ihmisen toimesta! Ja vielä ilman syytä (oikeasti :D).
Olen aina inhonnut humalassa aggressiivisia ja väkivaltaisia ihmisiä, varsinkin nuoret naiset osaavat olla nykyään kovin pelottavia juodessaan. Ja mihin naisten itsetunto on kadonnut, kun mustasukkainen pitää olla joka pikkuasiasta, jotka ovat lisäksi mielikuvituksen tuotetta? Miksi toisen kimppuun täytyy hyökätä, jos toinen on sievä ja iloinen ? Miten sähkönsiniset shortsini onnistuivatkin herättämään niin voimakkaita tunteita?
Minua ei haittaa, että tuli lämää. Ihmettelen vain motiiveja hajottaa toisen korut ja rytistää hyttikortti ja haukkua huoraksi.

Miksi nykyajan tytöt ja naiset eivät arvosta toisiaan? :o

Äippä junassa. <3

Margaritoja Cigar Barissa <3

Dont hate me 'cause I'm beautiful? :'D

Lievä darrako edes....

Tallinna on aivan ylikaunis, jännittävä kaupunki. Haluttaisiin muuttaa sinne!!!  En ottanut yhtäkään kuvaa maissa, sillä en ollut kovin edustava, enemmänkin kömpelö zombi -vielä hieman promilleissa. Olen kuitenkin tosi iloinen, että selvisin sinne asti, koska se oli sen arvoista. Vanha kaupunki rulez ja meidän äitin seura rulez even more.

Täytyy kyllä sanoa että hirveästi en shoppaillut, panostin enemmän laatuun kuin määrään tällä reissulla. Jos olisi ollut enemmän aikaa (+€€€), niin ehkä sitten.

Biothermin kasvovoide. Oiiiii mitä luksusta!!

om nom nom nom nom

Rasvoja, ylläripylläri :DD Ihan vaan siks ku näitä ei saa suomesta.

Meikkipaletin ostin itse asiassa jo Lahdesta... Mutta Lorealin True Match oli hieman edullisempi laivan kemikaaliossa niin lähti sekin sitten mukaan. :)

Äiti sponssasi mulle sairasloman loppumis-/ystävänpäivä-/nimipäivälahjan, mutta pidän teidät jännityksessä ja paljastan sen vasta huomenna, kuten myös HIUKSENI!!!

Kiitos ihanimmalle äitille tästä matkasta, oli aivan parasta ja tuli kyllä tarpeeseen!<3

Katsellaan taas pian. Promise!

xoxo, Thhia